Tekstipaikan kritiikit

Riitta Jalosen kirjailijantyön luonnehdintaa 

HML:n kulttuuritoimen pyytämä luonnehdinta Riitta Jalosen kirjailijantyöstä. Laatinut kulttuuripalkintotyöryhmän vanalainen edustaja Hilja Mörsäri 2.1.2009.

Riitta Jalosen esikoisromaani Enkeliyöt ilmestyi v. 1990. Se voitti pohjoismaisen nuortenromaanikilpailun Suomen osuuden ja käännettiin heti ruotsin, norjan, tanskan ja saksan kielille. Vajaan kahdenkymmenen vuoden aktiivisen kirjailijanuransa aikana Jalonen on luonut tuotannon, joka käsittää yhdeksän aikuisten romaania, neljä lastenkirjaa sekä pohdiskelevaa ja syvällistä esseistiikkaa. 

Riitta Jalosen teoksia ei ole helppo lokeroida lasten tai aikuisten kirjoiksi, koska koko hänen tuotannossaan havaintomaailma ja tapahtumat ylittyvät enemmäksi kuin päältäpäin näkyy. Myös hänen esseeproosansa, kaunokirjallisten teosten tavoin, syvenee herkkäliikkeiseksi sisäisiksi kokemuksiksi. Hänen tuotannolleen on ominaista moniulotteinen, lyyrinen ilmaisu, olipa kysymys lasten tai aikuisten kirjoista.

Romaaneissaan Riitta Jalonen rakentaa hyvin omintakeista kokemusmaailmaa, jossa elämän peruskysymykset havainnollistuvat selvimmin naispäähenkilöiden kautta. Toistuvia teemoja ovat rakkaus, menetys, maisemaan ja esinemaailmaan kietoutuvat muistot, vahvoina palaavat lapsuuden kokemukset. Ne luovat tietoisuuden ihmisten kuulumisesta elämän ketjuun, joka jatkuu yksilöllisen elämän yli.

Kirjailijan omia sanoja lainaten:

"Kirjoittamiseni on syntynyt elämästä, jota olen elänyt ja jota minua edeltäneet sukupolvet ovat eläneet, sillä kukaan ei synny yksin eikä vastasyntynyt ole tabula rasa, tyhjä taulu. Jokaista odottavat edeltäjien kokemukset sekä omanlaisensa historiallinen aika."

Myös Riitta Jalosen lastenkirjoista voi lukea samaa monitasoisuutta. Hän on uskaltanut kuvata lastenkirjoissaan lapsen näkökulmasta vaikeitakin asioita, esm. rakkaan ihmisen menettämistä, surua ja kuolemaa. Hän on löytänyt kielen, jolla hän tuo lastentajuttaviin tapahtumiin koskettavan ja turvallisen ilmapiirin.

Riitta Jalosen oma, tunnistettavissa oleva ilmaisutapa, tarkkanäköisyys ja jäntevyys on myös hänen esseidensä tunnusmerkki. Esseet käsittelevät persoonallisesti ja elämänläheisesti mm. kirjoitttamisen, kirjallisen luomistyön ja yleensä luovuuden ehtoja, sen taustoja ja syntyä. Hänen esseeproosansa perustuu selkeään hahmotukseen ja tinkimättömään ajatteluun, samoin kuin koko hänen sanataiteensa moni-ilmeisyys ja herkkyys. 

 Palaa tekstipaikkaan.